Taman paivan luksushetki / Today's luxury moment

Elamassa on pienia asioita, jotka saattavat tuntua niin kovin mitattomilta ja itsestaanselvyyksilta, mutta oikeana hetkena ne ovat oi niin tarkeita ja ihania. Yksi sellainen asia osui kohdalleni tanaan. Olin liian kiireinen syodakseni lounasta tyttojen kanssa (piti saada miljoona asiaa tehtya ennen kuin lahdin viemaan isompaa eskariin). Kun tulin takaisin kouluunvientireissulta ja sain pikkuisen paivaunille oli minun hetkeni. Talo oli aivan hiljainen. Jaakaapin tasainen humina vain taustalla. Tein itselleni lounaaksi salaatin ja mansikoita jalkiruoaksi. Ette usko kuinka luksusta oli syoda lounas kaikessa rauhassa, kaikessa hiljaisuudessa. Ei mitaan hairiotekijoita. Nautin taysin siemauksin, sydameni pohjasta siita hiljaisuudesta ja rauhasta. Samaa hiljaisuutta kuuntelin siihen asti kunnes piti lahtea hakemaan eskarilainen kotiin. Tai siis kyllahan siihen valiin mahtui teepannun pihina ja puhina kun keitin itselleni kupin teeta ja nautiskelin isannan ja tyttaren tekemaa brownie herkkua. Olivat kehittaneet ihan oman reseptin tiistaina kun olin marttailemassa. (TATA olivat kayttaneet saadakseen tuon hauskan palan. Mieheni rakastaa kaiken maailman keittiovempaimia ja -valineita. Tarvinneeko tuohon lisata sitten mitaan. ;-D)

There are tiny things in this world which sometimes seem so insignificant and on the other hand so obvious but at a right moment they are OH so important and wonderful. One of these things happened to me today. I was too busy to have lunch with the girls (million things to do before taking the oldest to school). When I got back home and got the little one down for her nap, it was my moment. The whole house was quiet. Only the steady quiet hum of the fridge at the background. I made a salad for lunch and strawberries for desert. You have no idea what kind of luxury it is to eat in peace, in quiet. No disturbances what so ever. I enjoyed this whole heartedly. I listened to the same quiet until it was time to go and get our daughter from school. Well ok, I did listen to the huffing and puffing of the kettle as I made a cup of tea to go with the yummy brownie bar my husband had made with the oldest on Tuesday evening after I had left for our crafting club. (THIS is what they used to get the handy bar shape. My husband is much into kitchen gadgets.... need I say more. ;-D)