perjantai 21. syyskuuta 2012

Rauhattomuutta ilmassa / Restlessness in the air

Tama paiva on ollut tosi katkonainen. Patkittaista ja rauhatonta menoa. Aamulla tein isomman kanssa Shrinky Dinks (niita uunissa kutistettavia kuvia), joista sitten vakerrettiin nelja rannekorua.
Loysin pikkuneidin lukemasta lelukasan keskelta. Minusta on ihanaa etta han on kiinnostunut kirjoista. Meilla luetaan paivittain. Se on ihanaa itsestani ja mupeloista kanssa. Tosin pikkuisen keskittymiskyky ei jaksa pitkia satuja. Hanen kanssa lahinna viela katsellaan kuvia ja nimetaan asioita. Itse luen paljon. Joka ilta. Olen aina lukenut. Toivon voivani siirtaa rakkauden kirjoihin ja avata oven siihen maailmaan, jonka ne tarjoavat meille.
Omaa rauhaa tanaan ei ollut. Sen sijaan paperisulkeisia. Papereiden lapikaymista ja lajittelua ja kalenterin paivitysta jne. Oli vahan sihteerimainen olo.
Kaiken paperin lomassa join kupin teeta ja mutustin kaksi keksia. Nama keksit maistuvat syksylta. Ne ovat aivan ihania. Voisin syoda paketillisen yhdelta istumalta. Niissa on kurpitsaa ja kanelia. Ah niin ihania!
Iltapaiva menikin sitten isomman neidin tanssikoulun ja odottelut merkeissa. Kotimatkaan, johon normaalisti menee 20min menikin nyt sitten perjantairuuhkassa tunti. :( Ja tama tulee olemaan joka perjantainen inhotus. Onneksi tytot olivat kiltisti. Mutta voin vain kuvitella, jos takapenkilla onkin seuranani kaksi kankkarankkaa. Toivottavasti kankkarankat pysyy kaukana meista perjantaisin.
Neidin omenanvihrea liivi alkaa valmistumaan. Paattelyja ja kirjontoja vailla valmis. Kunpa vaan tietaisi mita kirjoisi.

Today was very fragmented. Restless through the day. In the morning I made some Shirnky Dinks with the older one, from which we then made some bracelets.
I found the little one in the middle of the toys reading her books. I love that she's interested in books. We read daily. I love it, our older ones is in the process of finding out how wonderful it is. We read together with the girls. As you can imagine the younger one cannot concentrate for very long when we read stories. With her we rather look at pictures and name things at this point. I myself read a lot. I've always read a lot. I wish I can transfer this love for books into girls and open the door into the different worlds they offer us.
No own peace today. Lots of paper work instead. I felt like a secretary. In the middle of the all the paper I had a cup of tea and few cookies. These cookies taste like autumn (they have pumpkin and cinnamon in them). They are so tasty. I could eat a whole pack of them at one go. Oh so yummy!!!!
Afternoon was spent with our ballerina's dance school waiting and entertaining the younger one. And after that we spent an hour in the car going back home. Normally the trip takes 20mins but with the Friday commuter traffic that was it. This is going to be every Friday "joy". :( At least the girls were nicely. But I can only believe what it will be if I have two cranky pants as my company.
The apple green vest that I've been knitting is nearly finished. Just need to tidy things up and embroider something on it. I just don't know what I should embroider.






4 kommenttia:

  1. Ompas herkullisen näköisiäkin nuo keksit -itsekö teit? Kirjat ovat kyllä mahtava aarre ihmisen elämässä! Tulee mieleen lapsuus noista kutistettavista kuvista -asuimme silloin hetken ulkomailla ja siellä kaverini kanssa niitä tehtiin. Täällä Suomessa ne taitavat olla aika uusi juttu, enkä ole niitä ainakaan vielä hankkinut. Toivottavasti kouluunmenokammotus, josta edellisessä postauksessasi kerroit, alkaa laantua -ei se varmastikaan vie kuin hetken. Voimia ja iloa sinne, kivaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henna, en itse tehnyt. Voi kun olisipa tuo resepti niin tekisin niita vuoden ympari. Ne on niin hirveen hyvia. Melkein jouluun asti niita saa mutta sitten niitten kausi loppuu ja taas saa odottaa vuoden. Minakin kutistelin noita muksuna ihan Suomessa. Kaipa niita on siella kausittain. Mutta nimesta ei ole mitaan tietoa. Ja eikohan tuo kouluunmenokammotus pikkuhiljaa ala helpottaa. Toivotaan ainakin. Hauskaa viikonloppua sinne. Me suunnataan kohta synttarijuhliin.

      Poista
  2. Voi onpa hyviännäköisiä ja kuuloisia keksejä!! Pitääpäs alkaa kehittelemään reseptejä josko saisi jotain noista aineksista aikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis Katri et usko kuinka ihania noi on. Olen kanssa miettinyt etta pitaa ruveta etsimaan reseptia, joka osuis mahdollisimman lahelle. Ei vaan ole oikein ollut aikaa kokeiluille. Jos kehittelet reseptia niin ma voin kylla testata ja kertoa etta osuuko noitten keksien lahelle. ;P

      Poista