tiistai 30. syyskuuta 2014

Katkastaan koko koipi / Let's chop the whole leg off

En ole paassyt eroon tasta typerasta plantaari faskiitista! Saatuani kevaalla kortisonipiikin kipu havisi ja olin onnellinen. :) Kesan elin Orthaheel lenkkareissa ja Orthaheel Vionic flippareissa. Paatin etten rahtaa ilmabuutsia saatika yolastaa reissuun kun ne olivat niin hirvean isoja. Englannissa kalyni halusi vieda meidat katsomaan Yorkshiren yksista luonnonnahtavyyksista Malham Cove (tasta pitaisi viela kirjoitella ja nayttaa kuvia). Kavelimme viisi mailia eli noin kahdeksan kilometria. Siitakos se jalka sitten artyi. Sen jalkeen ollaan menty alamakea ja kiihtyvaa tahtia.
Sen jalkeen kun saavuimme kotiin nukuin kaikki yot lastan kanssa ja nukun edelleenkin siina toivossa saisin jalan paremmaksi. En pysty vielakaan kunnolla nukkumaan sen harpakkeen kanssa. Heraan aina kun vaihdan asentoa ja tarkistan etta jalka on kunnon venytyksessa. Paivat kavelin Vionic flippareissa ja yolla siis lastaa. Paivisin venyttelin jalkaa kun vain muistin. 

I'm still not gotten rid of this stupid plantar fasciitis! I was so happy in the spring when the pain disappeared after the cortisone shot. :) I lived in Orthaheel walking sneakers and Orthaheel Vionic flip flops the whole summer. I decided that I would not take the air boot or night splint with me when I went away to Europe. In England my sister in law wanted to take us to see Malhan Cove in Yorshire (this is something I will write about and show pictures at some point). We walked five miles, approximately eight kilometers. That was enough to get my foot aggravated again. And since then it's been getting steadily worse again.
After we got back home I slept and still sleep with the night splint hoping it would help and get it better again. I still cannot sleep properly with this contraption. I wake up every time I need to move making sure the foot is in a correct position for maximum stretch. Day times I was wearing my Vionic flip flops and the splint at nights. I also stretched when ever I remembered. 


Nyt kavin sitten uudestaan laakarissa. Eivat halua antaa toista kortisoni piikkia, koska kantapohjassani ei ole tarpeeksi rasvasoluja pehmentamassa askelta ja kortisoni kuulemma tappaisi ne vahaisetkin, jotka siella on. Laittavat minut siis fysioterapiaan. Pohkeen syvakudoshierontaan ja -venyttelyyn. Ja jos se ei auta niin 5 viikon paasta uusi aika laakariin. 
Kenkiakin on tullut ostettua. Tosi vaikeaa. Olen paaasiassa ostanut netin kautta koska muuten en tunnu loytavan kenkia joissa on tarpeeksi kaaritukea ja jotka olisivat kantapaasta tarpeeksi pehmeita. Eli sokkona ostetaan ja sitten kokeillaan ja hyvan kengan loytaminen ei ole ollut itsestaanselvyys. Ensin ostin pohjalliset mutta ne eivat yksinkertaisesti ole hyvat kaikissa kengissa. Koska talvea en voi viettaa flippareissa niin ostin sisakengat/tossut. Ne ovat olleet ihan hyvat. Ja sen verran avarat etta voi villasukatkin vetaa huoletta jalkaan ja sitten vasta tossukkaat. Toiset kavelylenkkaritkin ostin. Nyt jaan mielenkiinnolla odottamaan mita fysioterapialla saadaan aikaan. Kohta taman vaivan kanssa on eletty vuosi. Tekisi mieli katkaista koko koipi pois jos vaan jostain saisi uuden.

Now I saw the doctor again. They do not want to give another cortisone shot as my heel doesn't have very much cushioning and the cortisone would kill even the little amount of fat cells that I have in my heel. So next step is physiotherapy. Deep tissue massage and stretching of my calf. And if that doesn't help then I have a time for the doctor in five weeks time.
I've been shoe shopping as well. Very difficult though. I've mainly bought online as I cannot seem to find shies with enough support for my foot and which would be soft enough in the heel. So it's been trial and error. First I bought inserts but they just simply did not work with some of my shoes at all. And as I cannot wear flip flops through the winter I bought slippers. They have been great. and they are wide enough to accommodate woollen socks as well. I also bought another pair of walking sneakers. Now I'm waiting to see what the physiotherapy will do to the situation. I've soon been living with this condition a year. I feel like chopping off the whole leg if only I could get a new one from somewhere.

1 kommentti: