Taivas itkee. Sataa suuria kyyneleita. Ulkona on lohduttoman harmaata. Taistelen sita vastaan. Sytytin kynttilan. Laitoin viimeiset jouluvalot (vai voisinko kutsua niita tunnelmavaloiksi) paalle. Pistin pataan hiljalleen porisemaan illan ruoan. Tuoksukynttilan omena/kaneli ja kypsyvan lihapadan aromit sekoittuvat toisiinsa. Tekemista olisi vaikka kuinka mutta jalat raahaavat maata eika tee mieli tehda mitaan.
The sky is weeping. It's raining huge tears. It's desolately gray outside. I'm fighting against it. I lit a candle. I put the last christmas lights (or could I call them something else) on. I put the dinner stew in the slow cooker. The apple/cinnamon and the meat stew aromas are mingling together. I would have so much to do but my feet are dragging and I don't feel like doing anything.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti