Kun sain vihdoinkin esikoisen farrkkumekon valmiiksi ja kokeilin sen neidin paalle niin hanelle iski kamerakamalatus. Mallini oli kylla niin vastahakoinen ettei totta.
Mutta mutta mutta.... mekko on siis vihdoinkin valmis. Napinlapia myoten. Sen verran kasvuvaraa mekossa on (vaikka kokeiltiin matkanvarrella useampaan otteeseen etta olisi pitanyt pistaa napinlapi ja napit toisin pain eli etukappaleeseen napinlapi ja henkseliin nappi, jota olisi voinut sitten siirtaa. No, nyt on niin kuin on. Tykkaan itse kovasti. Mahdollisesti siiten viela jonkun aplikaation varkkaan mutta mutustelen ajatusta ensin. Mutta siis sain talle viikolle jotain aikaiseksikin. :)
When I finally finished the older miss's denim dress and tried it on her she got "cameraterriblitus". My model was unbelievably uncooperative.
But but but... the dress is finally ready. It has growth room for my ever stretching daughter. However, I should have flipped the places of the button hole and button. The button hole on the front piece and and the button on the shoulder strap, which I then could have moved as needed. Now it's as it is. I like it very much myself. Possibly I'll add an aplique at some point but I'll think about it first. My greatest joy today is that I did accomplish something this week. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti