Oisia heraamisia ja tunnustuksia / Nightly awakenings and awards

Uusi viikko alkoi aurinkoisesti. Aurinko nousi kuuden jalkeen. Mina olin ollut ylhaalla kolmesta lahtien. Pikkuneiti paatti herata yolla (en vielakaan ole keksinyt syyta miksi) ja istuskella ja kiljua riemusta sangyssa. :D No, hiippailin vauvelini kanssa alakertaa. Vaihdettiin vaippa ja juotiin maitoa. Ja sitten alkoi taas nukuttaminen. Nukahtaminen onnistui vasta keinutuolissa.... josta nostin neidin leikkikehaan nukkumaan.... ja sielta toinen havahtui 5 min myohemmin uudestaan. ARGH! Ja taas uusi nukutus kiikkustuolissa. Talla kertaa neiti oli jo niin vasynyt etta nukahdettuaan ei enaa herannyt kun siirsin hanet. Siina vaiheessa kello oli vartin yli viisi ja mina olinkin jo niin hereilla ettei uni meinannunt mitenkaan tulla. Kuuntelin herailevia lintuja ja katselin aamun sarastusta. Nyt haukotuttaa.

Sain muutama paiva sitten Merrulilta tunnustuksen "Vuoden mutsi award". En ole mutsi enka kylla tunne tayttavani noin isoja saappaita etta vuoden mutsiksi yltaisin. Kiitan kauniisti taydesta sydamestani. Se oli IHANA yllatys. Ideaan kuuluu jatkaa lauseita, ja niinhan mina tein.

1.Tunnen itseni vuoden mutsiksi. Kiitos kunniasta mutta en todellakaan tunne olevani taman kunian arvoinen. Mutsi en tule ikina olemaan. Olen “Mummy” ja “Aiti” mutta siihen jaavat. On ihana viettaa aikaa tyttojen kanssa touhuten kaikenlaista kitkemisesta, prinsessaleikekeista, askarteluun, lorutteluun tai pyykin lajitteluun. Toivon voivani antaa enemman ajastani lapsille mutta kotityot ja muut tarpeelliset kodin pyorittamiseen tarvittavat asiat tulevat tielle. Tahtojen taistelut ovat melkein jokapaivaisia, mutta tiedan niiden kuuluvan asiaan, vaikka ottavatkin aidin kohdalla aika koville. Tuntuu aina niin kurjalta vaantaa katta oli asia mika tahansa. Naiden taistojen jalkeen on niin palkitsevaa puhua asioista yhdessa keskustellen ja rauhassa selittaen miksi nain eika noin.

2.Lapsiperhe-elämässä haasteellisinta on saada kotitoimet ja asiat luistamaan niin etta kaikilla on hyva olla.

3.Suurin lapseltani saamani kohteliaisuus on (olen hyvin paljon samoilla linjoilla Mervin – Merrulin kanssa) se etta lapset luottavat minun ratkaisevan ongelmia, olevani aina auttamassa, ajamassa pahoja unia pois, lahella avoimin sydamin ja sylein kun sille on tarvetta. Halit, suukot ja rakkaudentunnustukset saavat sydameni sulamaan joka kerta (erityisesti nyt kun nuorempi neiti on alkanut antamaan suukkoja: suu auki ja tahtays aivan kadoksissa).

4.Kello 12 yöllä olen yleensä tarvitsemillani kauneusunilla, toivoen ettei pienempi heraisi kesken unien.

5.Kello 8 aamulla olen hereilla. Molemmat neidit ovat saaneet aamupalansa ja vanhempaa yritetaan epatoivoisesti saada louluunlahtovalmiiksi ellei olla jo menossa autossa.

6.Haluaisin sanoa lasteni isälle: “I’ve got you under my skin…” You are my love, you are my life! The girls adore you just as much as I do. We are the luckiest in the world to have you as Daddy and husband.

7.Haluaisin sanoa omalle äidilleni: Aiti rakas, olet meille kaikille aarimmaisen tarkea ja aina tervetullut tanne. Tytoille se on kuin rahaa pankkiin pistaisi kun saavat viettaa aikaa kanssasi. Ja aika kanssani on minullekin kallisarvoista.

8.Viimeksi kiroilin mutisten kun onnistuin lyomaan kyynarpaani leikkikehan kulmaan ja osuin tietysti hermoon.

9.En ole koskaan osannut olla sellainen kodin hengetar kuin haluaisin (minussa ei siis ela sisalla pienta Martha Stewartia).

10.Parasta mitä housut jalassa ja ilman lapsia voi tehdä on viettaa paiva mieheni kanssa: ensin valokuvaamassa luontoa, sitten elokuvissa ja lopuksi syomassa hyvassa ranvintolassa.

Mina puolestani siirran taman tunnustuksen eteenpain Harmaan arjen Outille, jonka tiedan tekevan upeaa tyota aitina.


The new week started with sun. It rose after six. I had been up since 3am. The little one decided to wake up (and I still haven't figured out why) and sit up in her bed and squeal with joy. :D Well, we tiptoed down, I changed her, gave her some milk and then treid to get her back to sleep. Only the rocking chair was good enough to get her to sleep..... from where I lifted her to the play pen to sleep.... and after 5minutes she woke up again.. ARGH! And new try again. This time she was so tired that she didn't wake up when I moved her. It was already quarter past 5 in the morning. And I was awake enough for the sleep to evade me completely. I was listening to the waking birds and watching the day to dawn. Now I'm yawning.
Few days back I got an award from Merruli. It was "Vuoden mutsi award" (mother of the year award). It was a enormous surprise and I'm very grateful for it. THANK YOU!