tiistai 23. huhtikuuta 2013

Sydanasiaa / Heart business

Tana aamuna pikkuneiti heratessaan ilmoitti minulle: "Vaapaat!" Mina mietin etta mitas neiti nyt varpaista hopottaa mutta kas kas, varpaat olivat tulleet yokkarin sukkaosasta lapi. :)  Komea kahden varpaan kolo.
Isompi neiti kay lapi tunteitaan. Nyt tuntuu olevan meneillaan joku eroahdistus kausi. Viime viikolla jo hoki moneen otteeseen ettei halua menna kouluun ja haluaa olla kotona minun kanssa ja tehda juttuja minun kanssa, opetella asioita minun kanssa. Eilen ja tana aamuna melkein itkua vaannettiin kouluun lahtiessa. En haluaisi millaan palata nyt takaisin siihen mita kaytiin lapi koulujen alkaessa.  Tata laheisyytta mamiin on haettu jo pari viikkoa. Paljon haleja ja vieressa istumista, jne. Olen luvannut tehda hanen kanssaan jotain tyttojen juttuja ihan vaan kahdestaan kunhan daddyn paivat helpottuvat ja voidaan jattaa pikkusisko kotiin hyvaan huomaan.
Koiruus on vahan parempi. Ei ole enaa oksentanut tai ripuloinut. On syonyt riisia ja raejuustoa runsaan veden kera kun ei edelleenkaan muuten suostu juomaan. Eli eteenpain mennaan ja se on positiivista se.

This morning our little miss informed me: "Vaapaat!" (varpaat in Finnish means toes). I was wondering why on earth she is going on about toes but hey ho her toes had poked through her nightie's foot. :) Very handsome two toe hole.
Bigger miss is going through her emotions. She seems to be experiencing some kind of separation anxiety at the moment. Already last week she went on and on about not wanting to go to school and that she wanted to stay home with me, do things with me, learn things with me. Yesterday and today we nearly had tears when it was time for school. I really do not want to go back to what we went through when schools started. She's been looking for this closeness for few weeks now.Lots of hugs and sitting next to me, etc. I have promised to do something special, something girly with only her when daddy's work load lifts off a bit and we can leave her little sister home with him.
OUr doggy is doing a bit better. No vomiting or diarrhoea. He's been eating rice and cottage cheese with lots of water mixed in as he still won't drink from his water bowl. So, we are moving positively forwards.



6 kommenttia:

  1. Oikeasti, mihin tämä kommenttiloota häviää aina älillä -edellisiin en ole osannut kommentoida... Tämmönen mää oon. Voimia eroahdistuskauteen, helpottaa pian varmasti. Hyvä, että koira jo toipumaisillaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pahoillani Henna. Mulla ei ole aavistustakaan. Joku joka kaytta Linuxia ei pysty kommentoimaan ollenkaan. Mulla toimii vallan mainiosti. Joillain ollut pari kertaa ongelmia. Olisko selaimella sitten valia.... eli tama uusi ulkoasu ja joku tietty selain/versio ei tykkaa tehda yhteistyota.
      Kylla makin uskon etta eroahdistus menee pian ohi. Harmittaa vaan tyton puolesta.

      Poista
  2. Eroahdistus kysyy kyllä äipänkin voimia. MUtta toivottavasti helpottaa pian. Milloin teillä siellä alkaa kesäloma koulusta? Vieläkö pitkään pitää kouluaamuja jaksaa?
    Ja niin suloset nuo potkarisukkaset -sniif :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taalla kesaloma alkaa vasta tuolla juhannuksen tienoilla. En ole yhtaan varma lopetuspaivasta kun oli noita lumipaivia. Taalla loytyy tommosia sukallisia yokkareita isommillekin lapsille. Mutta noi on kylla tosi suloset. On kylla sen verran naftit jo etta en rupea korjailemaan. :)

      Poista
  3. As I have been going through Little Pilot's old clothes for the baby, I've come across quite a few of those pjs with holes in the toes. I have to get to sewing them up! I'm sorry that Bigger miss is going through some separation anxiety. I still remember the separation anxiety I had when I started school here in Canada after moving from Finland. My dad had to wait with me many a morning in the school yard.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. This separation anxiety doesn't really worry me so much in terms of when it comes to being in school. She's absolutely fine when she gets in. Having fun, smiling, a normal little kindergartener. And I'm sure this will pass as well. Of course you want yo help them in all possible ways and at the moment it's just assuring that I will be there to pick her up after school.

      Poista