Miksi ei voi? / Why can't they?

Kylla taas ketutti eilen illalla ja muutama voimasanakin taisi paasta ilmoille. Onneksi olin yksin. Autossa. Illalla. Vesisateessa. Pimeessa. Kun taalla ajaa pimeella niin hyva kun katumerkintoja nakee. Monesti menee arvauksen puolelle se etta missa kohtaa kaista menee. Kun taalla ajaa pimealla ja sateessa niita katumerkintoja ei nay ollenkaan! Valot heijastuu marasta tienpinnasta ja heijastumat peittaa allensa kaiken. No, luulisihan etta juusi valojen osuessa tiemerkintohin ne nakyisi...... ja oikein hyvin..... niin kuin kotona Suomessa. No ei nay! Ja miksi ei?! No siksi kun taalla EI KAYTETA minkaanlaista heijastinainetta maalissa, jolla ne tie/katumerkit maalataan!!!!!! Ihan itsemurhaa ajaa tuommoisessa kelissa. Ja jos viela joutuu ajamaan sellaisessa paikassa, missa ei tieda etta mika kaista kaantyy minnekin niin on kivaa arpomista. Monesti nimittain risteykseen tulee toinen kaista ja toisesta kaistasta saa vaan kaantya joko vasemmalle tai oikealle. Ne merkitaan kaantyvalla nuolella tien pintaan. Ja sitten vasta itse risteyksessa jossain on pieni liikennemerkki jossa lukee etta vasemmalta kaistalta vain vasemmalle tai oikealta kaistalta vain oikealle. Siis ei ollut kivaa ajaa autoa eilen illalla sateessa ja pimeassa. Istuin ratin takana tunnin verran ja manasin. Toivottavasti tilanne on toinen muissa osavaltioissa. En tieda.
Talle paivalle taas on ollut ihan tarpeeksi kaikenlaista. Aamulla isompi neiti kaatui juuri ennen koulubussiin menoa kun liukastui mustaan jaahan. Ei kun takaisin kotiin vaihtamaan likaiset vaatteet puhtaiksi ja mina jouduin viemaan tyton kouluun. Isanta piti vieda toihin kun lahtei sielta suoraa tyomatkalle toiselle puolelle mannerta. Ja sitten ystavan luo teelle (jonne saavuin siis myohassa kaiken taman ylimaaraisen takia).
Saan siis parjata taman koiven, koiran ja tyttojen kanssa pari paivaa itsekseni. Onneksi ei nyt mitaan ihmeellista ole tiedossa. Kipulaakkeet on olleet ihan jees. Kirjastolla kaytiin hakemassa vahan lukemista ja pidettiin elokuvailta popcornin ja mehun kera.

I was so cross yesterday evening and I have to admit that I did let out few a bit stronger words than I usually do. Luckily I was alone. In the car. At night. In the rain. In the dark. When you drive here at night time you can hardly see the road markings. Many times it's a pure guess where the lane actually is. When you drive here in the dark and when it's raining you cannot see even the little road markings that you normally do! All the light reflect from the wet road and the reflections make the faint markings disappear completely. You would think that when lights hit road marks that they would be visible.... clearly visible... like at home in Finland. Well, that's not the case!!! And why not?! Because they DO NOT USE any kind of reflective material in the paint they use for the road markings!!! It's a plain suicide to drive in rain when it's dark. And if you happen to drive in a place where you don't know which lane is turning which way it's not fun at all.  As you can see I was not "amused" last night when I spent about an hour in my car, driving in the rain and muttering under my breath. I hope it's different in other states. I don't know.
Today has been full of quite enough of all kinds of things. In the morning Big Miss fell slipped on black ice and fell down just before getting on the bus. I had to take her back home and change clean clothes for her and then had to take her to school. I also had to drop my husband at work from where he left to his business trip to the other side of the continent. And then go to my friend's place for morning tea (and I did arrive quite handsomely late because of all the extra that came my way this morning).
So I will have to manage on my own with my foot, the dog and the girls for few days. Luckily nothing out of ordinary is on the agenda. Pain killers have been my saving grace. We did go to the library to get some new books to read and had a movie night with popcorn and juice.