keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Jalka-ahdistusta ja bolero / Foot annoyance and a shrug

Puolessa valissa viikkoa jo. Mina konkkaan edelleen jalkani kanssa. Arsyttaa niin hirveasti koko juttu. Olen saanut hyvia venyttelyvinkkeja ja niita olen tehnytkin mutta eipa ne hetkessa auta. Ja vaikka aiti on viela taalla (ei enaa sunnuntain jalkeen) niin on kylla vaikeaa olla paikallaan lasten ja koiran kanssa. Kaiken lisaksi epailys on siita etta nilkan nivelside on loystynyt silla ne muljahtelee rappusissa ja valilla muutenkin. Ja tietysti samassa jalassa.
Sain eilen tehtya valmiiksi sen sinisen boleron. Se tulee isommalle neidille..... tai siis jos huolii. Neiti palelee melkein koko ajan ihan niin kuin aitinsakin nain talvisin. Ajattelin etta olisi jotain neidin hartioille kun kerran ihaili niita aikaisempia. Malliksi suostui - bolero on vahan liian iso. Kysyi kylla etta saako pitaa koulussa. :) Eli kaipa se on mieluinen. Malliksi halusi poseeraamaan myos pikkusisko ja kuvista tulikin halailukuvia.

Week is already in half. I'm still hobbling around with my foot. I'm extremely annoyed with the whole thing. I have gotten good stretching tips and I've been doing those but they don't work over night. And eve though my mother is still here (not after Sunday she won't) it's extremely difficult to be still with the children and the dog. In addition I have a suspicion that my ankle ligament is loose as it's popping out of it's place when walking on the stairs. And of course it's in the same foot.
I finished yesterday the blue shrug. It's for Big Miss... if she takes it. She is often cold just like her mother. I thought this would be little something for her shoulders as she was admiring the previous ones. At least she was my model - the shrug is a little big. She asked if she could wear it to school. :) So she must like it. Little sister wanted to pose as well so the modelling pictures turned into hugging pictures.




10 kommenttia:

  1. Voi miten sulonen kuva! Ja kauniin värinen tuo bolero... Paranemista sinulle!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Henna! Tuo kuva onnistui oikein hyvin. Valot ei vaan olleet kovinkaan suosiollisia tahan potrettiin. Tarttee yrittaa sita vahan retuseerata jotenkin joillain efekteilla. Ja tuo vari on ihana! Ma tykkaan hirveesti itsekin, rohmusin sita aikoinani monta keraa. HEH!

      Poista
  2. Jos on rasitusvamma, niin ne osaavat olla pitkäkestoisia. Toivottavasti pian helpottanee.

    Ja tuo kuva on niin yksi parhaimmista, mitä tytöistä on ollut. Mahtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Taika! Joskus vaan kameralla onnistuu ja mallitkin onnistuu. :D Ja taa jalka ahdistaa niin hirveesti ettei tosi. Mun apu (aiti) lahtee sunnutaina ja mieskin haviaa samantien kolmeksi paivaksi tyomatkalle. OU JEE! Eli jalan lepuutuksesta ei ole tietoakaan.

      Poista
  3. Bolero on ihana!! :) Se PF kestaa jonkun aikaa, sille ei oikein voi mitaan, mutta toivottavasti stretching auttaa pian! Consistency, my friend, consistency.... and patience.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nina! Kun tuntuu ettei tama PF ole mennyt kuin ihan aavistuksen parempaan suuntaan kahden viikon aikana. :( Jos taa nain hitaasti paranee niin hyva kun kesaksi saan kuntoon. BLAAAH!

      Poista
  4. I'm so sorry that your foot is still bothering you! I hope you can find some way to rest it. That picture of the girls is so sweet and I love the simplicity of the wrap. It's beautiful!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I'm hoping to have a way to rest this as well. Today is not the day! :( And thank you for your kind words. My girls are my love as you know! And this photo of them is precious!

      Poista
  5. Well, hugging is always welcome! 2 cutie pies!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hugs are always welcome as you said! Can never get enough of hugs! :)

      Poista