tiistai 30. syyskuuta 2014

Katkastaan koko koipi / Let's chop the whole leg off

En ole paassyt eroon tasta typerasta plantaari faskiitista! Saatuani kevaalla kortisonipiikin kipu havisi ja olin onnellinen. :) Kesan elin Orthaheel lenkkareissa ja Orthaheel Vionic flippareissa. Paatin etten rahtaa ilmabuutsia saatika yolastaa reissuun kun ne olivat niin hirvean isoja. Englannissa kalyni halusi vieda meidat katsomaan Yorkshiren yksista luonnonnahtavyyksista Malham Cove (tasta pitaisi viela kirjoitella ja nayttaa kuvia). Kavelimme viisi mailia eli noin kahdeksan kilometria. Siitakos se jalka sitten artyi. Sen jalkeen ollaan menty alamakea ja kiihtyvaa tahtia.
Sen jalkeen kun saavuimme kotiin nukuin kaikki yot lastan kanssa ja nukun edelleenkin siina toivossa saisin jalan paremmaksi. En pysty vielakaan kunnolla nukkumaan sen harpakkeen kanssa. Heraan aina kun vaihdan asentoa ja tarkistan etta jalka on kunnon venytyksessa. Paivat kavelin Vionic flippareissa ja yolla siis lastaa. Paivisin venyttelin jalkaa kun vain muistin. 

I'm still not gotten rid of this stupid plantar fasciitis! I was so happy in the spring when the pain disappeared after the cortisone shot. :) I lived in Orthaheel walking sneakers and Orthaheel Vionic flip flops the whole summer. I decided that I would not take the air boot or night splint with me when I went away to Europe. In England my sister in law wanted to take us to see Malhan Cove in Yorshire (this is something I will write about and show pictures at some point). We walked five miles, approximately eight kilometers. That was enough to get my foot aggravated again. And since then it's been getting steadily worse again.
After we got back home I slept and still sleep with the night splint hoping it would help and get it better again. I still cannot sleep properly with this contraption. I wake up every time I need to move making sure the foot is in a correct position for maximum stretch. Day times I was wearing my Vionic flip flops and the splint at nights. I also stretched when ever I remembered. 


Nyt kavin sitten uudestaan laakarissa. Eivat halua antaa toista kortisoni piikkia, koska kantapohjassani ei ole tarpeeksi rasvasoluja pehmentamassa askelta ja kortisoni kuulemma tappaisi ne vahaisetkin, jotka siella on. Laittavat minut siis fysioterapiaan. Pohkeen syvakudoshierontaan ja -venyttelyyn. Ja jos se ei auta niin 5 viikon paasta uusi aika laakariin. 
Kenkiakin on tullut ostettua. Tosi vaikeaa. Olen paaasiassa ostanut netin kautta koska muuten en tunnu loytavan kenkia joissa on tarpeeksi kaaritukea ja jotka olisivat kantapaasta tarpeeksi pehmeita. Eli sokkona ostetaan ja sitten kokeillaan ja hyvan kengan loytaminen ei ole ollut itsestaanselvyys. Ensin ostin pohjalliset mutta ne eivat yksinkertaisesti ole hyvat kaikissa kengissa. Koska talvea en voi viettaa flippareissa niin ostin sisakengat/tossut. Ne ovat olleet ihan hyvat. Ja sen verran avarat etta voi villasukatkin vetaa huoletta jalkaan ja sitten vasta tossukkaat. Toiset kavelylenkkaritkin ostin. Nyt jaan mielenkiinnolla odottamaan mita fysioterapialla saadaan aikaan. Kohta taman vaivan kanssa on eletty vuosi. Tekisi mieli katkaista koko koipi pois jos vaan jostain saisi uuden.

Now I saw the doctor again. They do not want to give another cortisone shot as my heel doesn't have very much cushioning and the cortisone would kill even the little amount of fat cells that I have in my heel. So next step is physiotherapy. Deep tissue massage and stretching of my calf. And if that doesn't help then I have a time for the doctor in five weeks time.
I've been shoe shopping as well. Very difficult though. I've mainly bought online as I cannot seem to find shies with enough support for my foot and which would be soft enough in the heel. So it's been trial and error. First I bought inserts but they just simply did not work with some of my shoes at all. And as I cannot wear flip flops through the winter I bought slippers. They have been great. and they are wide enough to accommodate woollen socks as well. I also bought another pair of walking sneakers. Now I'm waiting to see what the physiotherapy will do to the situation. I've soon been living with this condition a year. I feel like chopping off the whole leg if only I could get a new one from somewhere.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Syksyinen houkutus / My autumn temptation

Ne ovat taas kaupoissa! Ihanaa!!!!!!! Ja kamalaa!!!!!! Lofthouse Cinnamon frosted pumpkin cookies eli  kurpitsakekseja, joissa on kanelilla maustettu kuorutus. Nami nami! Nama keksit ovat niin mielettoman hyvia ettei tosi. Tosin mieheni ei niista valita. Minahan en valita, silla minulle jaa enemman. :D Kurvit ei kylla kiittele tasta herkusta. Ovat aikamoinen tauti, vahan niin kuin hapankorput. Yhden kun ottaa niin sitten pitaa ottaa toinen ja kolmas ja neljas jne. 
Mutta nyt on jotain herkkua iltapaivan teekupposen seuraksi.

They are back in the stores. So wonderful!!!!!! And so terrible!!!!!!! Lofthouse Cinnamon frosted pumpkin cookies. Yum yum! These cookies are so darn good. My husband doesn't care for them. I don't complain as there's more for me. :D I don't think my curves are very thankful for this goodie though. They are so good that when you take one, you have to take a second one, third, fourth and so on.  But now I have something really good to have with my afternoon cup of tea.




perjantai 26. syyskuuta 2014

Uusia ystavyyksia / New friendships

Keskiviikkona minulla oli todellinen ilo ja kunnia tavata aivan uskomattoman ihana ihminen! Olen haneen tutustunut blogimaailmassa ja melkein (yks osavaltio valissa) kun samoilla nurkilla asustellaan ja kerrankin oltiin viela lahempana toisiamme niin tapaaminenhan siihen oli pakko saada. Sennie kirjoittelee blogeja Our Mothership Adventures ja Kotiin Kolmesta Kolkasta. Perheensa huristelee asuntoautollaan usein tasta meidan ohi ja nyt kylla rupean vaatimaan varikkopysahtymista ja tankkaustaukoa meilla. :)

On Wednesday I had a real pleasure and honour to meet an unbelievably wonderful person! I have met her in the blogging world and we kind of live in the same corner of the nation (only one state between us) and for once we were even closer each other due to certain circumstances so we absolutely HAD to arrange a meeting. Sennie writes Our Mothership Adventures and Kotiin Kolmesta Kolkasta blogs. Her family drives past us on their journeys and from now on I will start demanding a pit stop here at our place. :)


Tapasimme lounaan merkeissa. Molemmilla oli mukana pikkuneidit. Toinen 8v ja toinen 3v. Ei oikein tyttojen maailmat kohdanneet ja molemmat varkkasivat omissa nurkissaan joko puhelimella tai iPadilla omia juttujaan. Ensimmainen tapaaminen ja vahan hankala paikka lapsien kannalta. Ja mammat hopotti ja hopotti ja hopotti...... Hopottamista olisi riittanyt vaikka kuinka mutta valitettavasti aika oli talla kertaa rajallista ja loppui ihan liian nopeasti.
Tama pitaa ehdottomasti uusia ja paremmalla ajalla.

We met over lunch. We both had our Little Misses with us. One 8, one 3. Their worlds didn't really meet but both did enjoy playing with various gadgets in their own booth corners. The first meeting and not the best possible place for children to make friends. And mummies talked and talked and talked....... There would have been even more talk but unfortunately we had a time limit for this meeting and time ran out way too soon.
We will have to do this again and with better time.


Photo credit Little Miss A.


Photo credit Sennie.


Photo credit Sennie.

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Pipo / Hat

Pipo on valmis. Aikuisten kokoa. Pompulat ja kaikki. Kiva tuli. Valitettavasti en saanut sovituskuvia. Se on liian iso isolle neidille ja mies ei ole kotona koskaan paivanvalon aikaan. Taa on todellakin aika kiva. Taitaa jaada kotiin.

The hat is ready. Adult size. Pompoms and everything. It's nice. Unfortunately I did not get fitting pictures. It's too big for Big Miss and my husband is never home early enough for some natural light. I think it's really nice. It will stay home.




Lumihiutale on kaikkea muuta kuin symmetrinen. Ja taisi tulla liian reunaan. 

The snow flake is everything but symmetrical and it's too much to the side.


tiistai 23. syyskuuta 2014

Kasityoblokki on auki / Crafting block finally undone

Kesa meni aivan totaalisesti kasityottomassa tilassa. En virkannut, neulonut saatika ommellut yhtaan mitaan. Suomessa ollessani yritin etsia jotain kivaa virkkausohjetta ja aidin lankavarastoista loysin langatkin valmiiksi mutta enpa sitten saanut mitaan aikaiseksi. 

Summer went in total non crafting mode. I didn't crochet, knit or sew anything. While in Finland I tried to find a nice crochet pattern and I had yarn ready from my mum's yarn stash but result was absolutely nothing.


Kankaan voi kuulkaa hyvin ostaa vain ja ainoastaan nimen perusteella. Hyva kaavojenkokeilukangas. Ei ollenkaan minun varinen. 

One can buy fabric based only on the name. Perfect muslin fabric. Not my colour at all.


Nyt on paa taas auki. Saumuri kavi huollossa kun se jurrasi omituisesti. Olen leikannut kaavat ja kangas on katsottuna valmiiksi testikappaletta varten. Virkkauspuolella valmistui yksi pikkuruinen pussukka. Samanlainen, jollaisia tein tuliaisiksi Suomeen vietavaksi. Ja neulomuksiakin on tullut tehtya. Yksi aikuisten pipo on tupsuja vailla valmis. Ja mies teki juuri tilauksen kolmesta piposta. Tarkat ohjeistukset tuli mita niissa pitaa olla.  Lupasin ainakin kaksi. ;) Joskos vaikka joulupukki toisi.

Now the block is open. I've got my serger back from being serviced. It had a strange noise and it didn't want to get going. Now it's fixed. I've cut a pattern and I've got a fabric for muslin ready. I've crochet one more of those little pouches I made in the spring to take as gifts to Finland. And I also have one knit hat ready waiting for pompoms. :) My husband also made an order of three knit hats for winter which quite specific instructions. I promised at least two. ;) You never know if Santa Claus will bring them.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Tanssi ♥ kyllyydesta / Dance your ♥ out

Se on nyt sitten virallisesti alkanut. Tanssikausi. Ja nyt meilla ei tanssi vaan iso neiti vaan myos pienempi. Oli niin ihanaa katsoa salaa kun kahdeksan pikkuballeriinaa kuuntelee opettajaa ja tekee mita pyydetaan. Demi-plie peppu ojossa taaksepain oli niin liikuttavaa. 
Pikkuneiti siis opettelee baletin alkeita ja isompi tanssii niin balettia kuin steppiakin. Hanen pitaisi aloittaa myos hip hop mutta tunnin alkua, hintaa, ja ajankohtaa odotellaan viela. Jos ei paiva/aika napsaa hyvin niin sitten ei kylla onnistu. 

It has now officially started. Dance season. This year it's not just Big Miss dancing but the Lille Miss as well. It was so darling to watch eight little ballerinas listening to their teacher and doing as asked. Demi-plie with their behind stuck out in a very unballerinalike way. Super cute!
Little Miss is learning the basics of ballet and Big Miss does ballet and step. She's hoping to start hip hop as well but we're still waiting to hear when the class is going to start, time and day as well as the price information. If the day/time is not good, it won't be possible.


Torstai on siis meidan tanssipaiva. Pikkuneidin tunti on alkuiltapaivasta ja isomman myohemmin iltapaivalla kunhan ensin kotiutuu koulusta. Mina siis istun odottelemassa tanssijatyttojani pari tuntia torstaina. Mina varkkaan kasitoita. Muut mammat rapeltaa puhelimiaan. Tekemista pitaa aina tuoda myos pienellekin isosiskon tunnin ajaksi. Taytyy rakentaa jonkinlainen systeemi johon keraan tekemiset hanellekin.

Thursday is our dance day. Little Miss has her lesson in early afternoon and Gim Miss has her's late afternoon after she has come home from school. So I'm using two hours sitting and waiting for them. I usually have my knitting/crochet project with me. Other mother's play with their phones. I also need to bring something for the Little Miss to  do while we wait for big sister. I need to come up with some kind of system where to collect stuff for her to do.


tiistai 16. syyskuuta 2014

Tori - Saima Park, Fitchburg, MA / Finnish market - Saima Park, Fitchburg, MA

Sunnuntaina hurautettiin toisen suomalaisrouvan kanssa torille. Tarkoitus oli saada kotiin karjalanpiirakoita ja pullaa nyt ainakin.  Myyjia oli parisenkymmenta ja myyntipoydilla oli pullan ja piirakoiden lisaksi Fazerin sinista, servetteja, joulukoristeita, keramiikkaa, koruja, lapasia, hattuja, kaulaliinoja, kirjoja ja voi vaikka mita muuta. 
Mina tapasin myos yhden bologini lukijoista siella. Terveisia vaan Liisalle! Oli kiva tavata! :)

On Sunday another Finnish lady and I drove to a Finnish market. Goal was to bring hoe some Karelian pastries and pulla (Finnish sweet buns). There were approximately 20 sellers and on their tables were in addition to pulla and the karelian pastries, Finnish chocolate, napkins, christmas decorations, ceramics, jewellery, mittens, hats, scarfs and lots of other things as well.
I met one of my readers there as well. Hi Liisa! It was so nice to meet you! :)










En hoksannut katsoa kuinka vanha kirja oli mutta hyvin oli luettu. Katsokaas mita tuossa leimassa lukee.

I didn't look how old the book was but it was very well read. Have a look at the stamp on the book.


Ja tulihan niita kotiinviemisiakin. Karjalanpiirakat meni jo. Pullapitkosta puolet jaljella. Korvapuustit pistin pakkaseen kun olivat tuoreita.  Lapaset on neulonut sellainen arvioni mukaan noin 80v mummo, joka oli toitaan siella myymassa. Eika ollut kirjoneulelapaset hinnalla pilattu. $10!!! Olisin mieluusti maksanut toisen mokoman. Muuta lapasmyyjat pyytelivat yli puolta enemman.

And I did have stuff to bring home. The karelian pastries have been devoured already. Half of the braided pulla is still left. Cinnamon rolls I put in the freezer. The mittens were knit by an old lady (around 80 years is my guess) who was also selling them. And can you believe the price on the fair isle knit mittens: $10!!!! I would have happily paid half more. Other mitten sellers were asking over half more than she.







maanantai 15. syyskuuta 2014

Tunnelmia keijusynttareilta / Snapshots from fairy birthday party

Kuten aikaisemmin mainitsinkin meidat oli kutsuttu lauantaina keijusynttareille. Upeat juhlat taasen kerran. Sankarin aiti siis satsaa synttareihin todella paljon. Rahaakin on varmaan palanut ihan mukavasti. Tassa hieman kuvia, joita siella napsin. Oli hiukka hankalaa keskittya valokuvaamiseen kun piti juosta pienemman neidin perassa. :D

As I earlier mentioned we were invited to a fairy birthday party on Saturday. Gorgeous party once again. Mother of the birthday girl really makes an effort every year. And I'm sure quite a bit of money has been used. Here's some pictures I took there. It was a bit hard to concentrate on photography while I was running after Little Miss. :D


Valmiina juhlimaan!  Ready to party!




Pelkastaan ruokien loppuunajatellut esillepanot ja toteukset saivat haukkomaan henkea. Oli niin kaunista. Ruoasta pelkastaan olisi saanut otettua kokonaisen albumillisen kuvia. 

Just the food was so well thought of in terms of how they were put out and how they fit the theme took your breath away. It was all so beautiful. I could have easily taken an album full of food pictures.









Koristeita oli joka puolella. Pienia telttoja, joissa oli kutsuvasti pehmeita tyynyja ja viltteja joiden paalla istua. Puista roikkui kangassuikaleita, jotka heiluivat tuulesaa. Ilmapalloja tietysti loytyi paljon. Sienia oli poydilla ja maassa. Isoja ja pienia. Olisi voinut hyvin kuvitella olevassa keijumaassa.
Decorations were everywhere. Small tents with soft cushions and blankets to sit on. Fabric strings tied on branches, swinging in the breeze. Of course balloons. There were mushrooms on the tables and on the ground. Big ones and small ones. One could have easily imagined oneself in fairyland.












Kaikenlaisia aktiviteetteja oli myos jarjestetty lapsille. Oli poniratsastusta, kasvomaalausta, keijutalon tekoa, siipien ja keijusauvan koristelua, valokuvausta, keksien koristelua ja lasten piti yrittaa pyydystaa keiju. Kaikilla naytti olevan niin hirmuisen kivaa.

All kinds of activities were arranged for the children. There were pony rides, face painting, building a fairy house, decorating wings and fairy wands, photo booth, cookie decorating and the children also had to try to catch a fairy. Everyone seemed to have so much fun.





Kakku oli hieno ja todella hyvaa.    Cake was lovely and really good.


Pikkuneiti sai keijun kiinni!    Little Miss caught a fairy!



Minun keijukaiseni!      My Fairies!