sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Taisteluni / My battle

Meilla kuuluu jatkuvasti kotona: "Millas kielella puhut?" "Mitas kielta pitaisi kayttaa kun puhut Mamille?" "Voisitteko puhua Suomea?" "SUOMEA!" "On tosi tarkeaa puhua suomea ettei se unohdu." Kuulostan rikkinaiselta levylta, joka jumittaa paikallaan.

In our home you can hear constantly "What language are you using?" "What language you should use when you are speaking to Mummy?" "Could you please speak Finnish?" " FINNISH!" "It's extremely important that you speak Finnish so that you won't forget it." I sound like a broken record stuck in same place. 


Tama on elamaa meilla, kaksikielisessa perheessa (toinen kieli Englanti), taalla USAssa. Joka tuutista tulee englantia! Ja mina yritan pitaa kiinni lasten suomenkielesta. Molemmat lapset puhuvat suomea ja molemmilla suomi oli vahvempi aina noin kolmeen ikavuoteen saakka.

Isompi neiti syntyi Suomessa ja kavi reilun vuoden perhepaivahoidossa. Suomi oli hanen vahvempi kielensa vaikka englantikin tuli ihan mukavasti ja yllattavan nopeasti suomen perassa. Neiti oli kolme vuotias kun muutimme tanne. Han paasi taalla tarhaan (pre school) ja oli kolmena paivana viikossa 6h siella. Kahdessa viikossa leikkikieli muuttui suomesta englanniksi. Se oli aika silmiaavaava tilanne kun tajusin etta tytto hopottaa englanniksi itsekseen Muumitalolla leikkiessaan. Tasta aloi taistelu suomenkielen sailyttamiseksi.

Nuorempi neiti syntyi taalla ja oli kotona minun kanssani vahan yli kolmevuotiaaksi ennen kuin lahti kahtena aamuna viikossa tarhaan. Siihen saakka suomi oli ollut hanen vahvempi kielensa, Vaikka puhukin englantia Daddyn kanssa niin valilla Daddy tarvitsi tulkkia (minua tai isosiskoa) selvittamaan mita toinen yrittaa Daddylle kertoa. Kun tarha sitten alkoi lahti suomenkielen taso laskemaan alaspain kuin lehman hanta ja englanti nousemaan kohisten.



This is our life, in a family with two languages (the other language is English), here in USA. English everywhere! And I'm trying my very best to make sure my children don't loose their Finnish. Both of them speak Finnish and both used to have stronger Finnish until they were about three years old.

Big Miss was born in Finland and was in a family day care for a bit over a month. Finnish was her stronger language even though English came along very nicely and not that far behind. She was three years old when we moved here. She got to go to pre school here and was there three days, 6h each day, per week. In two weeks her play language changed from Finnish to English. It was quite an eye opening moment when I realised that the girl was talking in English while playing with her Moomin house. This was the start of preserving Finnish language.

Little Miss was born here and she was at home with me until a bit over three years old when she started pre school. Until then her Finnish had been the stronger language. Even though she spoke English to her Daddy, he had trouble understanding  and an interpreter was needed (me or big sister). When pre school started so started the descent of her Finnish and rise of English.


Talla hetkella molemmat tytot leikkivat keskenaan englanniksi. Se vaan yksinkertaisesti on heidan leikkikielensa ja sita tuntuu olevan mahdon muuttaa. Pyydan etta puhuisivat keskenaankin suomea mutta sita kestaa minuutti kaksi ja taas vaihtuu. Valilla tosin olen iloisesti yllattynyt kuuntelemaan kuinka juttelevat suomeksi keskenaan (tosin ei leikkiessaan).

Taisteluun oli siis kaytava. Aseet on mitka on mutta nailla mennaan.


At the moment both girls use English when they play together. That just seems to be a fact that I cannot change even though I have very hard tried. I ask that they would speak Finnish when they are together but it lasts about a minute or two and then it changes back to English.  However, sometimes I'm very pleasantly surprised to hear them talking to each other in Finnish (usually when not playing).

I had to start my battle. My weapons are what they are but this is what I can manage at the moment.


1) Musiikki ja aanikirjat
Autossa soi melkein aina suomalaisia lastenlauluja tai sitten kuuntelemme aanikirjoja, suomenkielella tottakai. Hyva mieli tulee kun takapenkin kuoro hoilaa Peppi Pitkatossua tai Rollin mukana oikein antaumuksella. Lempilevy talla hetkella ja ollutkin pitkaan on Rajattoman lastenlaulu levy. Aanikirjat on mukavia ja niita on kiva kuunnella joskus kotonakin mutta meilla on aika pieni valikoima eli pitaisi hankkia lisaa.

1) Music and audio books
When we're going somewhere we pretty much all the time listen to Finnish children's songs or listen to Finnish audiobooks. It makes me smile and feel good when the back seat choir sings Pippi Longstocking or Rolli from their hearts. Their favourite is Rajaton's children's CD. Audio books are great but we don't have too many. I should definitely get more.


2) Videot, DVD:t, TV
Meilla on aika kattava kokoelma suomenkielisia DVDta, videoita, tv sarjoja. Naita katsellaan ja toivotaan etta niista tarttuisi jotain mukaan. Pikkuneidin ehdoton suosikki suomenkielisista talla hetkella on Joulupukki ja noitarumpu (meilla on siis joulu kesalla-heh). Muumeista pidetaan vahan taukoa vaikka nekin on olleet kestosuosikkeja jopa isommalle neidille. Monet Disney klassikot loytyy myos suomeksipuhuttuna ja niita katsellaan. Ella kavereineen on ollut mukava tuttavuus ja tietty Rollielokuvatkin loytyy. On meilla paljon muitakin mutta en ala nyt luettelemaan niita tassa. Jos joku osaa vinkata lisaa kivoja suomenkielisia lastenelokuvia niin mielellaan kuulisin. Naissa olen vahan pudonnut karryilta

2) Videos, DVDs, TV
We have pretty extensive collection of Finnish films and videos as well as TV series. We watch these and I hope that they would suck the language from the programs. At the moment Little Miss's favourite is Joulupukki ja noitarumpu (Santa Clause And The Magid Drum). We have Christmas in July. :D Moomins are always favourites, even for Big Miss, but now clearly been put aside for a while. Many Disney classics can be found in our "library" in Finnish. Ella and her friends has been a great addition. Rolli of course. And many many others that I won't start listing here. If someone can give tips on what's new and out there I would love to hear. I'm not on top of this area.


3) Skype
Skype on ollut taman meidan seikkailun pelastaja siina mielessa etta se on mielettoman helppo kayttaa ja lapsetkin valilla kyselee etta kenelle soitetaan ja onko se ja se langoilla. Puhumme Momin (aitini) kanssa melkein paivittain. Tai ainakin lapset puhuu. Siskoni kanssa hopotellaan ainakin kerran viikossa ja kuullaan koirakuulumiset. Momille ja kummille puhutaan vain ja ainoastaan suomea!  Skype on ollut paayhdeydenpitovaline myos Englannin ja miehen perheen suuntaan.

3) Skype
Skype has been a saviour of our adventure here in the sense that it's so easy to use and even the children ask who we could call and is this or that person online. We speak with Momi (my mother) nearly daily. Or at least the girls speak. With my sister we talk about once a week and hear all the doggy news. And the excellent thing in this that it's strictly in Finnish! Skype has also been the main contact means to England to with my husband's family.




4) Kirjat ja lehdet
Me olemme lukija perhe. Mina luen. Olen aina lukenut paljon. Mieheni lukee, tosin ei siina maarin kuin mina. Isompi neideista suorastaan ahmii kirjoja (englanninkielisia tosin). Ja pikkuneiti haluaa etta hanelle luetaan koko ajan ja kylla meilla luetaankin. Mina valitsen aina iltasaduiksi suomenkielista jos mina laitan tytot nukkumaan. Kirjahyllyssa on ihan kiitettavasti suomenkielisia lasten ja nuorten kirjoja. Purettiin joitain laatikoita aikaisemmin kevaalla kellarissa ja sielta loytyi minun Anna- sarja seka Anni Swanin kirjasarja. Ajatuksena on aloittaa Anna-sarjan lukeminen isomman neidin kanssa yhdessa kun tekeilla on uusi elokuvakin ja haluan vieda isomman neidin sita katsomaan.  Kirjoja saatiin muutamia taas lisaa ystavalta, joka muuton takia raakkasi tavaroitaan. Ja kirjoja ostetaan suomesta myos. Suomenlomalla pyrin ostamaan myos lasten ja nuorten lehtia mukaan, joita sitten taalla luetaan valilla kun otan katkoista yhden esim sadepaivana meita viihdyttamaan. (Suomenkielisia kirjoja loytyy viela vaikka kuinka paljon enemman kuvien ulkopuolelta.)

4) Books and magazines
We are a reading family. I read. I've always read a lot. My husband reads but not as much as I do. Big Miss is devouring books at the moment (in English at the moment though). And Little Miss wants to be read to all the time and we do. I always choose Finnish books for bed time reading. When Daddy puts them to bed it's in English. The girls book cases have pretty good number of Finnish children's and youth books. We were unpacking some boxes in the basement earlier this month and I found my Anne of Greengables series as well as Anni Swan book series. Idea is to start reading Anne books now that they are making a new movie version of it and I want to take Big Miss to see it. We also got few new books from a friend who is moving and is lightening her load. And we buy books when we go back home to Finland. I also try to get as many magazines for children that I hide and take out once in a while, e.g. on a rainy day, and entertain us. (There are still lots of Finnish books outside of these pictures.)



5) Opiskelu
Isompi neideista ilmoitti seitseman vuotiaana etta han haluaa oppia lukemaan suomeksi. Opettajakummitati hankki meille aapisen ja siita se sitten lahti. Ensin tavuyhdistelmia, sitten lyhyita sanoja, ja nyt tytto lukee vaikkakin vahan hatarasti. Hankaluuksia talla hetkella aiheuttaa kaksoiskonsonantin tunnistus seka lyhyet ja pitkat vokaalit. Molemmat erityisesti kirjoittaessa. Oppikirjakustantajilla on kirjasarjoille omia sivustoja, joissa loytyy kaikkea kivaa. Olemme tehneetkin niista tehtavia ja neiti tykkaa kun saa napertaa tietokoneen kanssa ja oppii siina samalla. Meilta loytyy myos yksi aidinkielen tehtavakirja, josta tehdaan pikkuhiljaa tehtavia. Tarkeinta tassa asiassa on etta han haluaa oppia ja tykkaa tehda naita juttuja.
Pikkuneiti puolestaan pelaa Ekapeli Alkua. Ekapeli on Jyvaskylan yliopiston ja Niilo Maki Instituutin yhteistyossa kehittama lukemisen ja matematiikan oppimista tukeva peli. Heilla on myos  puhelimille ja tableteille tehty Ekapeli Alku. Siina harjoitellaan kirjain-aanne yhdistelmia. Neiti tykkaa kovasti ja olisi kovasti puhelimellani koko ajan.

5) Studying
Big Miss announced when she was seven that she wanted to learn how to read in Finnish. Her teacher god mother got her an ABC book and that's where it started. First sounds, then short words, now she does read, but it's shaky. Tricky bits at the moment are to recognise short or long vowels and double consonants. The publishers have made pages for their study book series with exercises that Big Miss love to do as it involves being at the computer. The most important thing is that she wants to learn and she finds it fun.
Little Miss on the other hand plays Ekapeli Alku game. Ekapeli is a reading and math supportive game created by Jyvaskyla University and Niilo Maki Institute. They also have a phone and tablet application Ekapeli Alku which teaches the Finnish language sound and letter recognition. She likes is a lot as well and would like to be on my phone all the time.

6) MAMILLE PUHUTAAN VAIN JA AINOASTAAN SUOMEA!

6) YOU SPEAK ONLY FINNISH TO MUMMY!


7) Kirjeenvaihto
Minulla on kirjekavereita Suomessa. Siis ihan ystavia, joiden kanssa kirjoitellaan perinteisesti kirjeita ja lahetellaan pienia yllareita aina valilla. Yhdella ystavalla on vuoden vanhempi tytar kuin meidan vanhempi neiti ja meidan tytot ovat leikkineetkin keskenaan Suomi-lomilla. Vahan meidan aitien tonimana isommat tytot ovat aloittaneet kirjeenvaihdon myos keskenaan. Eihan ne kirjeet pitkia ole mutta jostain se on aloitettava. En ole puuttunut virheisiin ja onneksi Suomen paassa on tieto siita etta meilla vasta opetellaan. Ja voi kuinka kivaa onkaan saada postia ja pikku yllatyksia. Pikkuneiti lahettelee piirtamiaan kuvia ystavani nuoremmille. Joskos tastakin aikanaa saataisiin kirjeenvaihto aikaiseksi jossain vaiheessa. :)

7) Pen pals
I have few pen pals in Finland. Old friends which whom I exchange old fashioned letters and sometimes send little surprises.  One of my friends have a year older daughter than Big Miss and our girls have played together when we've been in Finland. With a little push from us mothers the girls started to write to each other. The letters are not long but you have to start somewhere. I have not corrected her mistakes unless I've been asked to help. And luckily in Finnish end they are well aware of the learning situation here.  And oh how wonderful it is to get mail and little surprises. Little Miss sends drawings to my friend's younger siblings. Maybe this will result in pen pals later down the road.


8) Leikkitreffit suomea puhuvien lasten kanssa
Nama ovatkin kivoja mutta valilla niiden merkitys on vahan kyseenalainen. Kaikilla tuntuu nimittain se leikkikieli muuttuvan englanniksi viimeistaan siina vaiheessa kun menevat tarhaan/esikouluun/kouluun. Ja vaikka kuinka osaisivat puhua Suomea kaikki niin leikit leikitaan englanniksi muistutteluista huolimatta.

8) Play dates with Finnish speaking children
These are fun but sometimes the goal gets lost as everyone seem to have the same problem with the play language. It changes so quickly into English when they go to pre school/kindergarten/school. And even though everyone knows Finnish well English seems to be the language being used.


Ihan varmasti melkein kaikissa perheissa, jotka asuvat jossain muualla kuin aidinkieltaan puhuvassa maassa, kaydaan samaa taistelua. Monet kyselevat keinoja lasten kielen yllapitoon Face Bookin ulkosuomalaisryhmissa. Samoja ongelmia miten kielta yllapidettaisiin tai syntyvalle lapselle opetettaisiin. Ja samoja keinoja siella listataan kuin mita meillakin.
Joskus harmittaa ihan hirveasti kun koko ajan saa olla muistuttamassa asiasta. Mutta en halua etta tytot joutuisivat asiasta karsimaan koska jossain vaiheessa Suomeen palataan. Mina siis taistelen aidinkieleni puolesta. Onneksi Momin vierailut (usein kuukauden tai ylikin) taalla ja Suomessa kaymiset ovat aina intensiivista suomen puhumista ja kuulemista. On ihanaa saada taisteluun edes ajoittaista tukea. Tsemppia kaikille muillekin, jotka saman asian kanssa pahkailevat ja taistelevat.

I'm sure most families who live somewhere else than where their mother tongue is being spoken battle with the same issue. Many ask for ideas in FB "Finnish who live abroad" groups for how to upkeep their children's Finnish or how to teach a baby Finnish. Same kinds of advice on what to do they get that I've listed here.
Sometimes I feel upset that I have to remind about the language all the time. But I don't want our girls to suffer because of the language later as we will move back to Finland at some point and they will need it. So I'm fighting for my mother tongue. Luckily Momi's visits here (many times a month or over) and our visits in Finland are intensive Finnish speaking and listening time. It's nice to get some help in my battle even though it's only temporary. Wishing good luck and perseverance to everyone who struggles with the same issue.




12 kommenttia:

  1. Mun on hyvä puhua, kun ei ole lapsia, mutta lähipiireissä on monikielisiä perheitä. Brysselissä asuu perhe, jossa isä puhuu englantia, äiti saksaa ja lapset keskenään ranskaa, joka on koulun ja kavereiden kieli ja hienosti menee kolme kieltä. Suomenruotsalainen ystäväni puhui tyttärelle aina ruotsia ja tytär puhuu sitä nyt itsestäänselvästi aina äitinsä kanssa. Yhen ystäväni mies halusi vaimon puhuvan lapsille sekä suomea että saksaa ja siitä sekunnista alkaen lapset jättivät suomen käytön ja nyt täysi-ikäisenä toruvat äitiä, kun ei puhunut suomea ja yrittävät nyt oppia suomen kielen. Yksi tuttu ei muka jaksanut puhua lapselle suomea, mutta nyt yrittää sinnikkäästi opettaa sitä lapsenlapsille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monikielisyys on rikkaus! Ja tiedan minakin perheita, joissa on kolmekin kielta. Mutta kylla siellakin puidaan samoja asioita. Meilla isomman neidin kohdalla tilanne on jo tasoittunut ja suomi tulee automaattisesti minulle ja valilla siskollekin. Halu oppia enemman on, mutta pikkuneiti meinaisi puhua vaan koko ajan minulle englantia. Sanastoa loytyy enemman silla kielella. Ehka se suurin haaste onkin etta saisi pidettya tyttojen suomenkielen sellaisena etta se myos kasvaisi. Ilman sanavarastoa on vaikea selittaa asioita. Huomaan taman erityisesti koulupaivien jalkeen kun kyselen mita olivat tehneet ja oppineet. Ensin selitys tulee isommaltakin sekamelksana suomeksi seka englanniksi ja sitten mina vahan niin kuin kertaan suomeksi ja niita puuttuvia sanoja kayttaen mita he olivat tehneet "ai te teitte matematiikassa jakolaskua....."

      Oma isani ja isan aiti puhuivat meille pienena koko ajan ruotsia. Fammo oli Ruotsista Suomeen tullut eli kotikieli oli hanelle ruotsi. Ymmarsimme veljeni kanssa taydellisesti mita sanoivat mutta olimme sen verran pienia etta vastasimme suomeksi kun ei ihan viela onnistunut ruotsiksi. He masentuivat tasta ja lopettivat. Harmittaa etta lopettivat. Niin helppoa kuin olisikin antaa periksi ja menna valtavirran mukana niin sita katuu myohemmin itse ja lapset ei varmaankaan kiita.
      Kiitti kivasta kommentista!

      Poista
  2. Tärkeää taistelua käyt! Etenkin jos Suomeen muutto on joskus edessä, odotettavissa on helpompi sopeutuminen. Mutta jo pelkästään tunnesyistä... Niin paljon jäisi Suomesta ja omasta taustasta ymmärtämättä ilman suomen kieltä! Ja näyttää siltä että olet taisteluun hyvin varustautunut myös, konstit on monet!

    VastaaPoista
  3. Mustakin on Pilvin tavoin tosi hienoa, että olet lähtenyt tähän taisteluun. Niin monta amerikkalaista kun on kohdannut, jotka harmittelevat, etteivät puhu vanhempansa äidinkieltä.

    DVDistä tuli mieleen, että en ole itse nähnyt, mutta joitain vuosia sitten Suomessa tehtiin täyspitkä animaatio, jossa seikkaili joku poro, joka lensi lentokoneella... Pienellä googlailulla näyttäisi olevan tämä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Niko_%E2%80%93_Lent%C3%A4j%C3%A4n_poika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Jenni! Jeps, Niko, lentajan poika elokuvasta puhut. Meilta loytyy molemmat. :D Ja ihan samaan olen tormannyt taalla etta taysin suomalaisista vanhemmista lapsi ei osaa puhua Suomea ollenkaan. Mitka ikina ovatkin sitten olleet syyt siihen etta suomenkieli on jaanyt.

      Poista
  4. Pilvi, valilla tuntuu etta nyt jo tytot jaavat paljosta paitsi kun ei ole vappuriehoja, koulun perinteisia joulu- ja kevatjuhlia, juhannus jaa valiin, virpomiset paasiaisen tienoilla ja joulunakin juttuja joita ei vaan taalla ole edes tekemalla. Kulttuuri on niin paljon, mutta kieli on hyvin iso osa sita. Siksi pidan siita asiasta kynsin ja hampain kiinni vaikka valilla tuntuu tosi puuduttavalta kun ei ole tukea toisesta vanhemmasta. Kiitos kannustuksesta! Mukavaa kesaa sinne tuulten kaupunkiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä ei sitten taida olla Suomi-koulua? Niissä taidetaan aika paljon yrittää pitää näitä vappuja ja muita yllä. Harmin paikka. Onneksi on sinnikäs mami. :)

      Poista
    2. On taalla Suomi-koulu mutta siihen touhuun ei olla lahdetty mukaan. Ehka omaa tyhmyytta mutta paatettiin kuitenkin nain.

      Poista
  5. Oletteko Onneli ja Anneli -elokuvan nähneet? Se oli ihan kiva, ei tosin vedä vertoja kirjoille (jotka olivat minun suosikkejani lapsuudessa).

    -Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipa muuten olla. Kiitos vinkista. :) Ma kuulinkin kirjoista viime vuonna (olisko ollut sen elokuvan aikoihin) mutta on unohtunut kokonaan tuo. Asia taytyy korjata.

      Poista
  6. Ei ole yhtaan liian myohaista menna mukaan Suomi-kouluun lasten kanssa! Meilla sen suurin anti on nimenomaan suomalaiseen kulttuuriin liittyvien asioiden lapikaynti eli hyvin siella vuoden aikana kasitellaan ikaryhmalle soveltuvalla tavalla eri juhlat/merkkipaivat. Joulujuhla, virpominen, kevaan paatteeksi Suvivirsi jne:) Kielen opetuksen kannalta hyoty on sitten ihan minimaalinen eli se tapahtuu kylla lahinna kotioloissa.
    Haastavaa on kylla suomen yllapito ja olenkin ajatellut etta tassa tilanteessa se ei voi ns. taydellista mitenkaan olla. Mutta kunhan saadaan kieli pidettya suhteellisen sujuvana, niin pystyvat kielella sitten kommunikoimaan tai eivat ainakaan ihan nollista joudu aloitamaan jos joskus taas asutaan Suomessa.
    Ma olen muuten esikoiselle maksanut luetuista suomen kielisista kirjoista - lahjonta tepsii hanen kohdallaan ihan hyvin;)

    VastaaPoista
  7. Heinähattu ja Vilttitossu -elokuva.
    -Hetti

    VastaaPoista