Ihailuja / "Admirings"

On jotenkin niin ihanaa selata postimyyntikuvastoja ja haaveilla kaikenlaisista ihanuuksista (oli ne sitten vaatteita, huonekaluja, sisustusjuttuja tai mita nyt sitten ovatkaan). Kun oli pieni tyllero niin muistan tehneeni aivan samaa: selaillut ja haaveillut. Tanaan haaveilun kohteena oli Pottery Barn Kids esite. Mikas sen mukavampaa touhua kuin istahtaa hetkeksi rauhassa sohvalle ilman lasten keskeyttamista, nauttia teesta ja selailla kuvastoa. :) Kohta mennaan taas ja kovaa.
Tanaan menen opettamaan meksikolaiselle rouvalle miten villasukka tehdaan. :) Katsotaan taipuuko latino viiden puikon kilkutteluun (han itse oli aika kauhuissaan siita etta pitaisi viitta puikkoa pitaa kasissa samaan aikaan).

There just is something wonderful about flipping the pages of a catalog and dream of all kinds of lovely products what ever they were. When I was a little girl I remember doing the same thing even then. Today I was dreaming with Pottery Barn Kids catalog. What could be more appropriate than enjoying a cup of tea while one is napping and the other in school and look at the beautiful pictures in the catalog. Soon we'll be on the move again for the rest of the evening.
I'm going to teach a Mexican lady how to knit a sock. :) Lets see if this latino will bend to using 5 double pointed needles (she was quite petrified about handling 5 DPneedles at the same time).

Jos uskot / If you believe

Meilla ainakin on tanaan uskottu keijuihin. Katsottiin iltapaivalla tyttojen voimin yksi Disneyn keiju-elokuvista. Olipa mukava rentouttava hetki.

At least we have believed in fairies today. We watched one of the Disney Fairy films in the afternoon. What a lovely relaxing moment.

Kirjaostoksia sohvalta ja kirjakaupasta / Book shopping at the book store as well as from the sofa

Olen tehnyt taas vahan kirjaostoksia. Rakastan kirjoja! :D Kirjapaukassa kayminen on niin rentouttavaa ja ihanaa (siis jos sen saa tehda ilman lapsia ja kiirehtimatta). Ostin kaksi ompeluskirjaa kirjakaupasta. Toinen on esikoista varten. Han on kovasti kysellyt aina etta saako han auttaa kun aloitan jonkun ompelusprojektin. No, kohta paasee ihan itse tekemaan. Taytyy vaan ensin saada mamma oikeaan mielentilaan. ;-P Toinen kirja kuvassa oli taynna ihania projekteja: erilaisia laukkuja, pussukoita ja vaikka mita. Se oli pakko saada. Kotisohvalta tilasin sitten virkkauskirjan: lumihiutaleita. En kylla uskalla luvata etta saisin taksi jouluksi niita aikaiseksi.
Posti toi tullessaan reilu viikko sitten aidilta pyytamani Novitan Seistseman Veljesta lehden. Sita olen lehteillyt ja ihaillut. Mista saisi vaan ne ylimaaraiset tunnin paivaan joita nyt talla hetkella niin kovasti kaipailen.

I've done some book shopping. I love books! :D It's so relaxing and absolutely wonderful to go to a book store (especially if I can do it without children and rush). I bought two sewing books from the store. One is for our first born. She keeps asking if she can help me when ever I start sewing. Soon she'll be able to do her own sewing projects (hand sewing). Now we just have to get Mummy in the right state of mind. ;-P The other book in the picture was full of lovely projects: different kind of bags, pouches and all kinds of other things. I had to have it. From the home couch I ordered a crochet snow flake book. I cannot promise that I manage to make any for this Christmas.
The post man brought about a week ago a magazine I had asked my mum to get me. It was Novita's Seitseman Veljesta (Seven Brothers) magazine. I've been leafing it several times admiring the clothing made. I just wonder where do I get the extra hours that I need badly at the moment.

Punahilkan paluu / Return of the Little Red Riding Hood

Sainhan sittenkin aikaiseksi ne kuvat tekemastani mekosta, siita josta kerroin eilen. Malli ei suostunut yhteistyohon eli oli turvauduttava muihin keinoihin. Kovin olen tyytyvainen lopputulokseen.

I did manage to get the photos of the dress I made, the one I told you about yesterday. My model was not co-operative in the slightest so I had to think of something else. I'm very happy with the end result.

Keep calm and blog on

Sunnuntai meni menojaan. Muttei kuitenkaan niin nopeasti etteiko siihen olisi mahtunut onnistumisen, ahdistuksen ja turhautumisen tunteita. Sain nimittain ommeltua pikkuiselle mekon. Se on vahan iso viela mutta eikohan sita voi kayttaa jo. Mekkotehdas kirjan Alviina mekon 3/4 osa hihoin pikkainen saa pian paallensa. Viimisista Punahilkka kangasrippeista sain sen varkattya. Hihat olisin halunnut tehda myos samasta kankaasta mutta ei riittanyt. Piti tehda sienikankaasta. Ajattelin viela etta legginssit ompelen sienista mekon seuraksi muttei tanaan sentaan aika riittanyt. Piti valilla pesta pyykkia, tehda ruokaa, tiskata, ja keittiossakin nakyy jo tasot (isanta taas puuhaili viikonloppuna keittiossa :D).
Ulkosuomalaiset voivat hyvin samaistua siihen tunteeseen kun ei saa niita kotoisia ruokia kuin harvoin, silloin talloin kotona kaydessa tai jonkun tullessa kylailemaan. Ruisleipa taitaa olla taman listan ykkosena melkein kaikilla. Meillakin pakkasessa on Vaasan Ruispaloja viela kolme pussia.
Reilu viikko sitten kuitenkin uhrasimme kolme palasta tata "arvokastakin arvokkaampaa" ja haluttua herkkua leipajuuren tekemiseen. Ruisleipajuuren. Se sai nimekseen Ukko. Ukko on jo kolmas juuri tassa talossa (Bo..b sai kaverikseen Jethron Iowasta). Kaikilla on omat piirteensa ja kaikki toimivat hyvin. Nyt nimittain mieheni kokeili Suomalaisen ruisleivan tekemista. Leivan paistuessa koko talo tuoksui ihanasti happaman ruukiiselle. Paivan odotus palkittiin ihanalla tuorealla ruisleivalla. Kokeilu siis onnistui. Meilla on nyt kotona tehtyja ruispaloja. Nyt ei tarvitse pihdata etta koska sita ruisleipaa voi syoda ja kuinka kauan ennen kuin sita saa lisaa. Nyt sita saa tehtya lisaa kotona. IHANAA!
Kuvia en taman paivan tuotoksesta saanut kun ei luonnonvalo riittanyt. Huomenna pitaa yrittaa sitten napata kuvia. Katsotaan miten meidan malli suostuu yhteistyohon vai suostuuko ollenkaan.

Sunday came and went. However, it didn't go by so fast that it wouldn't have included feelings of success, anxiety and frustration. Meaning I did manage to sew a dress for the little one. It's still a bit too big but I think she can wear it already. I made Mekkotehdas book's Alviina dress with 3/4 length sleeves. I used the last of the Little Red Riding Hood fabric. It would have been nice to make the sleeves also from the same fabric but unfortunately I didn't have enough. I had to make the sleeves from the mushroom fabric I had. I thought about making leggins with the mushroom fabric as well but didn't have enough time. I did have to do some laundry, cook, wash dishes, and the kitchen counters are partly visible again (after my dearest husband spent some time in the kitchen baking again :D).
Finnish expats, well all expats around the world, know well the feeling when you cannot get the homey foods you're grown up with but cannot get unless you go visit in your home country or someone from there comes visiting. With the Finns I have a hunch that for most of the finnish rye bread is on top of that list. We too have Vaasan Ruispalat finnish rye bread in the freezer from our last visit to Finland.
About a week ago we "sacrificed" three pieces of this precious rye bread to making another bread starter. Rye bread starter. His name is Ukko. He's now the third starter in the house in addition to Bo..b and Jethro from Iowa. They all have their own characteristics and they all work well. My husband tried yesterday to make some finnish rye bread. When it was baking the whole house was full of wonderful sour rye smell. And then a day's wait was rewarded with fresh rye bread. The experiment was successful. We have now home made finnish rye bread. I don't have to pinch on when to have some from the freezer as we can now have as much as we want. How wonderful is that!
I don't have any pictures of todays' dress as the natural light was not enough. I'll try again tomorrow. Lets see if my little model will be co-operative.

Uusi makyelamys / New taste experience

Myonnan etta olen siiderin ystava. Eritoten makean siiderin ystava. Kaipailen kovasti mansikkasiideria tai kunnon Kopparbergin Peach:ia. Kyllahan taalla siideria on mutta eipa ole samanlaista valikoimaa ja suurin osa on kuivia. Makeista ei tietoakaan. Jotain silta valilta saatta joskus onnistua loytymaan (mutta nekin katoavat hyllysta yhta nopeasti kuin ilmestyivatkin eika niita koskaan enaa nae). Yksi tallainen sattuma oli kun sain maistaa kurpitsasiideria. Ei ehka ihan ensimmaisen tulisi mieleen kurpitsasiiderin tekeminen saatika sitten maistaminen. Mutta yllattavan ok se kuitenkin oli. Ei kuiva. Ei makea. Janna vihannesmainen jalkimaku. :) En ehka ostaisi kaupasta sita mutta nain maistiaisina ihan hauska kokemus.

I have to admit that I'm a friend hard cider. Especially sweet hard cider. I'm missing my strawberry cider or good old Kopparberg's Peach. Of course we have hard cider here but not the same kind of selection as back home and most of them are dry. No sweet ones at all. Something in between - kind of - you can find once in a while if you feel adventurous in testing out new comers (usually they come and go as fast as they came never to be seen again). I got a chance to taste pumpkin flavoured hard cider. Not necessarily the first flavour in my mind to test but it was surprisingly ok. Not dry. Not sweet. Interesting vegetable-like after taste. :) I don't think I would have picked it from the store but it was a fun taste experience.

Arkistoinnin kauneutta / Beauty in filing

Kuka onkaan sanonut etta arkistoinnin pitaisi olla tylsan harmaata tai muuten tasapaksun nakoista? Laitoin uudet washi-teippini toihin. :) Muistatteko kun kerroin teille "komentokeskuksetani" TAALLA? No, nyt on komentokeskuksen ulkonako pikkasen kohentunut sisaltapain. :D Vahan teippia ja kyna (kuvan kuulakarkikyna ei ollut hyva vaan tarvittiin permanent tussi). Paljon kivempi on plarata noita asiakirjakansia kun on jotain kivaa silman iloa. Aikaisemmin minulla oli sekalainen seurakunta erilaisia ja varisia asiakirjakansia mutta ne eivat paasseet edukseen tassa systeemissa. Siirsin ne muihin toihin. Laitoin myos laatikon kanssa tulleet alkuperaiset kahden kiskon varassa olleet asiakirjakannet takaisin laatikkoon varmuuden vuoksi. Ihan hauska pieni ehostus.

Who has said that filing has to be dull gray/brown or otherwise boring looking? I put my new washi-tape for work. :) Do you remember when I told you about my 'command center' HERE? Well, now I've made the inside of my command center look a bit more unified and brighter. Little bit of tape, and pen (the pen in the picture didn't actually work well with washi-tape so I used permanent felt pen). It's so much nicer to finger through the filing sleeves when there's something pleasing for the eye as well. Before I had mix assortment of filing leaves in the box but I've moved them to a new job. I also put the origianl hanging filing leaves that came with the box at the back for just in case. Small fun update into my filing.

Pikku paketti / Small parcel

Tilasin pienia ihanuuksia Etsysta. :) Pakettin tuli eilen postin mukana. Ja mina olen hipeloinyt ostoksiani. Paljon kaikenlaisia kivoja ideoita pyorii paassa. Mita sitten ostin? Sorruin ostamaan ensimmaiset washi- teipit. Ostin myos Kiitos -tarroja seka pienia tyynypaketteja (juuri sopivia pikkuruisia yllatyslahjoja varten). Hymyilyttaa pelkka ajatuskin noista ostoksista.

I ordered some small cute things from ETSY. :) My parcel arrived yesterday with the post. I have been fingering the items I bought. Lots of great ideas are floating in my head. What did I buy then? I caved in and ordered my first washi tape. I also bought some Thank you - stickers and little pillow packages (just perfect for small surprise gifts). I'm smiling just thinking about my purchases.

Ompun vihreeta / Apple green

Valmista tuli. Tai siis onhan se ollut pari paivaa valmiina mutta kun ei ole saanut kuvia aikaiseksi. Raikasta ompun vihreeta. Ja siita tuli ihan kiva pienilla modifikaatioilla.
Alkuperainen malli oli TAMA. En tehnyt siihen napinlapea kun se ei yksinkertaisesti asettunut natisti ja paatin tehda helmineuletta paantiehen. Se ei ole niin lorpsy ja antaa vahan ryhtia neuleelle. Helmaan lisasin virkatun "pitsi" reunan ja sen sijaan etta olisin tehnyt kadenteihin joustoneuletta virkkasin vain reunan siistiksi niin ettei se lahde rullaamaan.
Valitettavasti malli ei suostunut vaihtamaan vaatetusta kuvaukseen. ;-) Hanella on lilat legginssit ja kiva valkoinen paita, jonka paalla tuo liivi on juuri passeli.

It's ready. Well, it's been ready for few days but I haven't gotten around to take pictures. Fresh apple green. And I do like it after little modifications to the pattern. The original pattern is HERE. I didn't make the button hole as it just didn't seem to sit nicely and I also decided to make seed stitch instead around the neckline. It gives more "posture". I added a crocheted scalloped edge to the hem and tidied up the armhole crocheting single stitched around it. That way it won't start rolling up.
Unfortunately my model refused to change for the photo shoot. ;-) She does have light purple leggins and a nice white shirt over which the vest will go really nicely.

Kattoon tuijottelua / Staring at the ceiling

Istuskelin itsekseni ihanassa hiljaisuudessa ja tuijotin kattoon niin kuin monesti muulloinkin. Taaskin ajattelin ihan samaa kuin aikaisemminkin. Kyllapa on tahan kattoon saatu monta kulmaa ja suuntaan jos toiseen. Hyvin epasuomalaista. Mutta jotenkin se miellyttaa silmaa. Niinpa napsin muutaman kuvan katostamme.

I was sitting by myself in wonderful quiet and stared at the ceiling as so many other times. And again I was think the same thing as before. How they've managed to get many angles and corners into the ceiling. Very unFinnish. But it quite pleases my eye. So I snapped few photos of our ceiling.