50/50

Uskomatonta kylla mutta ompelukoneet surraa jalleen. Kaikki kolme! :D Kylla on olo helpottunut kun vihdoinkin on paassyt hurruuttelemaan saumoja. Mielessa ja tilattuna vaikka kuinka monta projektia. Katsotaan miten meikamamman kay kaikkien projektien kanssa.
Sain vihdoin ommeltua ne kaksi mekkoa jotka on odottanut leikattuna joulukuusta saakka. Vahan on myohassa kun oli tarkoitettu talveksi mutta kevat jo kolkuttelee ovella. Kaavana on Onion 2035. Piirsin etu- ja takakappaleet yhteen (siis ilman empiirileikkausta). Kankaina on puuvillaneulosta seka velouria. Tykastyin velourin sammaleen vihreaan variin mutta se on vahan ohuempaa eika ollut ollenkaan hyva kangasvalinta tahan kaavaan naille meikalaisen kurveille. Vihrea mekko siis tuntuu kuin makkarankuorelta, ja siina nakyy kaikki vaikka samalla kaavalla leikkasin molemmat. Neuloksesta tehty tuntuu paljon valjemmalta vaikkei ehka sita olekaan. Laskeutuu natisti. Siniseen oli saatava jotain rikkomaan kokonaisuutta. Valkoinen resori paantiessa ei tuntunut riittavan. Niinpa lisasin valkoista helmaan. Tykkaan. Kiva kotimekko.
Valitettavasti ei onnistuneet molemmat odotusten mukaan mutta toinen nyt ainakin. :) Hengareissa nayttaa molemmat hyvalta mutta paalle pistettyna totuus iskee taysilla. Ja koska meilla ei ole isoa peilia (edelleenkaan), josta voisin itse ottaa sovituskuvat niin pitaa tyytya naihin vahan sinne pain otettuihin avustajan (nuoremman) kuviin. (Mielenkiintoista muuten miten eri valossa molempien mekkojen vari vaihtuu aika lailla.)

Unbelievable but my sewing machines, all three of them, are back in use! :D I feel somewhat relieved when I finally have been able to sew something. I've got so many projects in my head as well as "ordered" by Big Miss. Let's see how this mummy fares with all these projects.
I finally sew the two dresses that I had cut back in last December. A bit late as I was thinking these dresses to be for winter and here we are spring knocking on the door. The pattern is Onion 2035. I drew both front and back as one piece without the empire cut. Fabrics for these were jacquard knit and velour. I fell in love with the mossy green of the velour but it's a bit thinner velour and not a good fabric choice for this at all for this pattern and for my curves. It feels like a sausage casing (pardon my language) when wearing it and shows absolutely everything. I used same size for both dresses and the blue one feels much bigger even though it might not be. It drapes nicely. I had to add something to the blue to break it up a bit. White in the wasn't enough so I added some white to the hem. I like it like this. Nice home dress.
Unfortunately only one of the two was a success. They both look goo hanging in a coat hanger but when wearing them the reality hits you hard. And as we (still) don't have a bog mirror which I could use to take fitting photos I have to be happy with the ones my (younger) assistant took. (Interesting how the colour of both dresses change so dramatically in different light.)